"Glouuuuu it's the party dayyy", kuulu mun vierestä. Aijaahas, kiva, miks mä en ikinä heränny enne muita vaan olin aina se ketä tultii herättää? Nostin päätä niiden miljoonan tyynyn seasta, ja siristin mun silmii. Okei, ei niitä nyt miljoonaa ollu, mut monta. Ainaki kuus. Mitä luksusta.
"Niisiis häääh?" ähkäsin ja kurtistin mun otsaan. Lou naurahti ja istu mun sängynreunalle. Mulle tuli siitä mieleen se, miten mun äiti ja isä oli tavannu istuu samalla tavalla.
"Nii, tänää on yhet sellaset juhlat, minne kaikki pukeutuu hienoihi pukuihi, me mennää poikien kaa stylistityttöjen kaa, mutta Zayn sano, että se tulee sun kaa", poika selitti mulle pieni pilke silmäkulmassaan
"Juhlat?!" parkasin hakaten päätä tyynyyn. Tottakai mä jaksoin aina hämmästellä onnellisena, kun joku mekko sopi mulle ylihyvin, ja sitten masentua, kun näen hinnan.
"Joo, mutta tota, mun pitäs nyt mennä ettii ittelleni naine jostai jote, moi", tuo huokas hajamielisenä.
"Mee pyytää Lilyy se kattoo sua jotenki hienosti tai jotai sinneppäi", mumisin tyynyyn, ja kaivaudun syvemmälle peittovuoreen
Lou naurahti, ja lähti huikaten vielä ovelta:
"Zayn sitte tulee hakee sua iha minä hetkenä hyvänsä, jote pistä ittes valmiiks." Ja koht ton askeleitkaa ei kuulunu. Kömmin hitaasti pois sängyst ja oioin mun jäsenii. Juhlat? Kiva, että mullekki kerrottii. No, ei sillä, että mulla ois mitää sitä vastaa tai mitään. Vaihdoin iha perus tummansinisen pitkähihasen ja vaaleet pillifarkut. Hetken mut piti kävellä ees taas, koska ne kiristi nii hémmétístí.
"Kopkop, saako tulla", Zaynin ääni kuului tuon kävellessä suoraa sisää. Naurahdin tuolle irroittamatta mun katsetta peilistä. Mä seison kädet sivuil roikkue, hiukset sekasin, ja vaatteet päällä, ja mun lenkkarit jalassa, ja tuijotin alakulosesti mun peilikuvaa.
"Mä näytän iha laamanpyllyltä", mutisin, ja seisoo röhnötin siinä. Mustelma oli alkanu jo vähän haalistuu, eikä siihe sattunu enää nii paljo, mut kuitenki mua turhautti se iso liilahtava läiskä siinä naamalla.
"En mä voi mennä mihinkää juhlii tollane läntti naamassa", tuhahdin, ja Zayn naurahti mulle.
"Se meikataa piiloo", tuo sanoi hymyillen, ja haki mun yöpöydältä ponnarin.
"Mitä? Siis niinku stylistil?" hämmästelin, ja otin tuon ojentaman ponnarin. Söhersin mun tukan jotenki upeel taval ponnarille, ja sitte me mentii.
"Niisiis minne me ollaan menossa?" kysyin kävellessäni Zaynin käsi vyötäröl.
"Ensin me mennää ostaa sulle mekko", ja Zayn läpäs käden mun suulle, ku aioin esittää vastalauseen, "jonka se kauppa tarjoaa, Glo, joten pää kii."
"Okei, no minne sitte?" kysyin huokasten.
"Sit me mennää sille taikurille, joka taikoo ton Louisin pahoinpitelyjäljen sun naamasta pois. Joojoo, kyl mä tiiän et se oli vahinko, älä kato mua noin", tuo virnisti mulle lopuksi.
Me saavuttii parikyt minuuttii myöhemmin jonku hienon kaupan etee, jonka nimi oli niin hieno, et ku yritin sanoo sitä, sain aikaseks vaa 'asefhoawhrgoiahr' jote, me vaa käveltiin sisään. Mä jäin siihen kaupan keskelle seisoo taas ku joku aivokuollu laama, tuijottaan niitä kaikki mekkoja.
"Glo hei, herää", Zayn naurahti mun vierestä. Mä en ikinä ollu nähny niin paljo iltapukuja.
"Käy kimppuu vaa, meil on neljä tuntii aikaa ettii sulle mekkoo", Zayn sanoi hymyillen, ja suukotti mua otsalle.
"Siis meinaatsä, että sä oot täällä koko tän ajan ku mä sovitan?" mä kysyin selkeesti tyhmä ilme mun naamalla, koska poika naurahti, ja nyökkäs sitten. Virnistin, ja syöksyin etsimään ekaa mekkoa, mitä mä voisin sovittaa. Pian mä palasin takasin, kullanvärisen, tosi kiiltävän mekon kanssa, joka näytti siltä, kun mä oisin ollut liimalla sivelty, ja kieriskelly Helinäkeijun taikapölyssä. (mekko 1 alhaalta) Zayn nauroi mun helinäkeijuselityksille, mut sen mielestä mekko oli ehk vähän liia kimaltava. Lähdin keijumekossa ettimään uutta mekkoo, ja koht löysin sen. Tällä kertaa mekko oli musta. Yläosa oli tiukka, ja alaosa oli kerrostettu, ja keskiosassa oli kaunista vaaleenpunasta nauhaa ja rusetti.
"Tää on liian lyhyt, mun persus vilkkuu täältä alta", mä olin tokaissut pyöriessäni mekko ylläni Zaynin nauraessa vieressä mun piecesin pikkareille.
Seuraava mekko taas oli liian... pitsinen. Se oli sininen, ja siinä oli helmassa ja no, vähän jokapaikassa sitä pitsiä, joka tarkemminajateltuna näytti tosi oudolta. Ei.
Seuraava mekko oli kaunis, upea, kiiltävä, pitkä, sininen. Mutta kuitenki se tiukkuus ja pituus pysäytti mut.
"Mä en kyllä osais edes kävellä tää päällä", olin mutissut, kävellessäni hankalasti mekon sisällä. (mekko 2 alhaalta)
Viimein se sitte löytyi se mekko, ja se oli mun unelmamekko.
"Tää on kaikinpuolin OUTO mekko, mut kuitenki IHANA. Zayn, mitä sanot", astuin ulos kopista luomus päälläni. Se oli about polveen asti. Sen yläosa oli olkaimeton, vaaleanpunaista kiiltävää materiaalia, johon oli kiinnitettu hopeisia pieniä perhosia. Vyötärön kohdalle oli kiedottu tiukka hopeinen nauha, ja vaalenpunaista ja perhosia oli vähän nauhan alapuolellakin, kuin valuneena yläpuolelta. Alaosa oli monta kerrosta vaaleaa löysää tylliä. (mekko 3 alhaalt) Zaynin suu loksahti auki, kun tuo katseli mekkoa ylläni.
"Toi on täydellinen", se sanoi hymyillen, ja nosti. Poika otti mun vyötäsiltä kiinni molemmilla käsillään, ja alkoi tanssittamaan mua keskellä sovituskoppikäytävää.
"Hei, mä meen ettii sulle tuhkimokengät!" Zayn huudahti yhtäkkiä, ja katos hetkeks jonnekkin. Pian tuo palas takasin vaaleat, hiukan kiiltävät, yksinkertaset kengät, jotta ne eivät veisi huomioo.
"Äitii, ne on liian isot", marisin Zaynille, kun toinen kengistä tippu mun yrittäessä kävellä niillä. Nii, kyllä mä osasin, mutta kokoo liian isoilla kengillä oli vähä vaikee kävellä. Otin kengät käteen, ja hain kengät kokooo 37. Lopputulosta peilasin hetken peilistä, ja virne levis mun naamalle.
"Tää liila ei kyl sovi tän vaaleenpunasen kanssa", mumisin viitaten mustelmaan mun naamassa.
"Noh, Ellie's Salon on meidän seuraava pysäkki, että raahaappas noi sun kamas nyt tonne tiskille", tuo informoi mua ja lähti kävelemään edeltä.
Mä sujahdin koppiin vaihtaa sitä mekkoa pois, ja kohta tyllikasa kulki mun sylissä kenkien kera kassalle kohti. Laskin sen kassalle, ja menin Zaynin selän taakse.
"Nynny hei housut ylös..!" kuiskasin tolle, ja nostin pojan housuja. Pojan hartijat hytkyivät naurusta, ja tuo ojensi luottokorttinsa naiselle kassalla.
"Zayn mit- KUSETUSTA!" kiljaisin, ja yritin napata korttia lukijasta, mut Zayn onnistu ottaa mun molemmista käsistä kiinni, ja veti itseensä kiinni. Poika laski leukansa mun pään päälle, ja naputti lukijaan tunnuslukunsa. Myyjä hymyili Zaynille kauniisti, mulkaisi mua, ja ojens Zaynille kauniin pussin, jossa oli mustat satiininauhat.
"Zaynhan sitä mekkoa meinaakin käyttää", murahdin myyjälle, ja tempasin kassin tuon kädestä niin lujaa, että tyttö meinasi tippua tiskin yli.
"Nonii Glo tuuppas nytten", Zayn naurahti mulle, ja lähti vetämään mua toisesta kädestä ulos kaupasta.
"ZAYYYYYYYN", marisin, kun me istuttiin taas autossa matkalla kohti seuraavaa kohdetta.
"Glo, mulla on idea", Zayn sanoi yhtäkkiä kuunneltuaan ensin huvittuneena mun marinaa.
"Tänään, tehään niinku mä haluun, ja huomenna miten sä haluut. Tietenkää keikkoja ei lasketa, mutta kuitenki. Käykö?" tuo katto mua kysyvästi.
"Nomutku sillo niinä päivinä, millo sä saat päättää, nii sä hukutat mut kuitenki tylli-ihmeisii, ja oon sanonu, ettet saa tuhlaa rahojas turhaa muhu", mumisin kattoen ikkunasta ulos.
"No, ota tai jätä, tai sitte saat marista vielä kauan aikaaa", Zayn sano kattoen muhu, koska mä tunsin jotenki sen katseen mussa.
"Hm, no okei Helinä", tuhahdin, ja käänsin mun katseen poikaan. Tuo kumartu pussaamaan mua nopeasti.
"Kiva."
mekko 1
mekko 2
mekko 3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti